Kalassa

Jos matkustat lappiin junalla, istu ravintolavaunuun kalamiesten pöytään. Sieltä saa usein hyviä vinkkejä. Aloitin aivan nollasta. Tässä oma muistilistani asioista, joita olen kuullut eri tahoilta tai itse oivaltanut:

Yleistä:

– Solmujen pitää joustaa. Katso oikeat solmut välineiden paketeista.
– Kalat (erityisesti lohikalat) pelkäävät meteliä ja töminää rannalla (lähestyy rantaa hyvin hiljaa ja kevyesti kävellen jo 50m päästä), sotkuja siimassa, paksua siimaa (laita viimeinen pätkä siimaa aina ohutta siimaa), vinossa kelluvaa kohoa (laita riittävästi painoja, jotta se pysyy suorassa), isoa peruketta, mato-ongessa näkyvää koukkua
– Jos on iso kala, väsytä se ensin ennen rannalle kiskomista. Käännä vapaa eri puolille, ettei kala vedä suoraan eteenpäin. Haavista voi olla apua ylös nostamisessa, jos siihen mahtuu edes kalan pyrstö.
– Iso hauki tai kalastustarkastaja voi viedä kaikki kalastusvälineet: hanki siis kalastuslupa ja vahvat välineet

Missä on kaloja ja milloin?

– Jos tuulee, kalat ovat veden tyynemmissä kohdissa tai sillä puolella järveä, josta tuulee tai metsäisen rannan suojassa.
– Virtapaikat ovat hyviä, ei kuohuvat kohdat.
– Haukia on koskien suvantopaikoissa ja illalla myöhään kaislikkojen reunoissa.
– Kalat syövät yleensä 3-7 välillä aamulla sekä 19-22 välillä illalla mutta myös iltapäivällä.
– Kuun asento vaikuttaa kalojen syöntiin: se on parhaimmillaan uuden kuun alussa (alakuu). Kalat eivät syö kun täysikuu pienenee (yläkuu). Katso kuun asennot kalenterista.
– Kalamiehet ovat taikauskoisia, älä toivota kalaonnea vaan “kireitä siimoja”.

Mato-ongella:

– Laita koukku 10cm päähän ensimmäisestä painosta.
– Laita riittävästi painoja, jotta koho pysyy suorassa.
– Mato-ongen siiman yläosaan voi laittaa paksumpaa värillistä siimaa, jotta näet paremmin, missä siima on eikä se sotkeennu puihin niin helposti.
– Koukku voi olla liian iso pikkukaloille tai liian heikko isoille. Valitse sopiva.
– Ahvenia on kaislikoissa, pitävät erityisesti madoista.
– Virtapaikoissa laita kohon ja koukun väli lyhyeksi ja heittele sitä uudelleen ja uudelleen.
– Madot kuolevat yli 18 asteessa. Katso, että purkki saa ilmaa ja laita sinne 
joskus pari pisaraa viileää vettä ja ruohoa

Perhokalastuksen soveltaminen:

– Jos on virtaava joki, jossa voi kalastaa rannalta käsin, mutta joko se on liian matala mato-onkimiseen tai liian kivikkoinen virvelöintiin, perhokalastusta mato-ongella kannattaa kokeilla, erityisesti jos veden pinnalla näkyy ötököitä ja kalat käyvät niitä silmin nähden välillä syömässä
– Ota mato-ongesta koho ja paino pois ja laita tilalle perho, joka näyttää samankaltaiselta kuin siellä olevat ötökät. Heiluttele perhoa veden pinnalla mahdollisimman luonnollisen näköisesti. 
- Ison kalan nostaminen rannalle voi olla hankalaa, kun siimaa ei voi kelata. peruutin pusikkoon.
- Jotta siimaa ei tarvitse olla jatkuvasti solmimassa, olen tehnyt muutamia noin kaksi metristä siiman pätkää, joissa on toisessa päässä pieni pyöreä metallinen lenkki ja toisessa päässä mato-onki-kamat tai perho tai perholitka. Olen kiinnittänyt yhden lukkoleikarin ongessa kiinni olevaan siimaan (joka on n. 2m tavallista lyhyempi) siten, että lukko-osa ei koskaan mene veteen asti. Näin voin helposti vaihtaa mato-ongen ja perhon tai perholitkan välillä.

Perkaaminen:

– Tapa kala tainnuttamalla se iskemällä päähän silmien väliin puukon varrella tai kivellä. Jos se ei onnistu, tapa kala leikkaamalla kaula selkärankaan asti puukolla niskan puolelta.
– Älä suomusta, jos paistat nuotiossa.
– Perkaa kala varovasti leikkaamalla kaula, mutta ei poikki! Aukaise maha peräaukosta kaulaa kohti ja vedä sisuskalut ulos. Varo rikkomasta keltaista sappirakkoa. Irroita kalvo selkäruodosta ja puhdista kalan sisukset hyvin.
– Jos et irroita päätä kokonaan, leikkaa kidukset pois.
– Älä jätä perkuujätteitä veteen tai sotkemaan juomavedenottopaikkaa.