Graavattu kala

Kun kalaretkellä tulee vain yksi jalo kala, tämä on jaloin tapa valmistaa se. Emme tee graavikalaa koskaan kotona, se on aito eräherkku erittäin tuoreesta kalasta valmistettuna – mieluiten Harrista. Graavikala on herkullista näkkileivän päällä.

Jos kalaa tulee runsaasti, graavaus on mainio tapa säilöä kalaa seuraaville päiville. Sään tulee olla jääkaappilämpöinen. Säilynee pari-kolme päivää (tulee todennäköisesti syötyä ennen kuin ehtii pilaantua.)

Graavisiika

Ainekset ja välineet:

  • 1 kg tuoretta kalaa (Lohi, taimen, siika tai harri. Älä tee tätä hauesta tai ahvenesta, sillä niissä voi olla matoja.)
  • 3 rkl karkeaa merisuolaa (n. 40 g)
  • 1 rkl hienoa valkoista sokeria (n. 14 g Sokeri tekee kalan lihasta pehmeää.)
  • 3-4 tl erilaisia pippureita ja yrttejä (Taimenelle mustapippuria ja tilliä, siialle lisäksi valkopippuria, taimenelle ja harrille rosepippuria. Erilaiset yrttisekoitukset toimivat hyvin.)
  • Desinfiointipyyhe käsien puhdistamiseen (esim. Savett)
  • Litteä graavausastia (Paikallaan pysyttäessä Light-my-fire kolmiolautaset soveltuvat tähän hyvin, liikkuessa tarvitaan tiiviimpi purkki. Neliskanttinen on kätevämpi kuin pyöreä.)
  • Leikkuulauta (Light-my-fire-setin kolmion muotoinen on pieni, mutta riittää)
  • Leivinpaperi leikkuulaudan alle ”pöytäliinaksi”, jolloin pesty kala ei ole suoraan mättäällä. (Voit myös leikata kalan ensin vaikka puun päällä ja pestä sen jälkeen.)

Paino: noin 70 g + astiat

Veden tarve: vain kalan pesemiseen

Valmistus:

  1. Suomusta ja perkaa kala. Pese kala ja omat kädet huolellisesti.
  2. Leikkaa kalasta isoja fileepaloja rasian koon ja muodon mukaan. Jätä nahka kiinni. (Erityiset fileeraustaidot eivät ole välttämättömiä, sillä kalaa ei mene hukkaan kun teet kalan perkeistä ja ruotoon jääneistä kalan rippeistä kalakeiton liemen!)
  3. Painele kalapaloihin suolaa sen verran kun niissä pysyy. Ripottele mausteita kalan sisäpinnalle. Sokerin määrällä voit vaikuttaa kalan pehmeyteen.
  4. Aseta fileepala rasiaan nahka alaspäin ja toinen filee pala sen päälle vastakkain siten, että ohut kohta on paksumman kanssa päällekäin. Jos rasia ei tule täyteen, laita leivinpaperi päällimmäiseksi ja jokin paino päälle.
  5. Pidä rasia viileässä 12-24 tuntia ja kääntele välillä.
  6. Ennen syöntiä kaavi mausteet pois ja leikkaa ohuita siivuja irti nahkasta. Ohuet kohdat valmistuvat ensin.

Mitä syödä vaelluksella -FB sivulla on näppärä video graavikalan valmistuksesta.

Tietoja Piritta

This is blog is written for lovers of nature, beauty and pleasure. Upgrade your hiking experience by exploring great cooking in landscapes! I'm hooked in fishing and hiking in Lapland. Since 2005 I've spent most of my holidays in the wilderness, at least a week per year, some years much more. Dreaming about it and planning the trip months ahead makes the experience last longer! It is great to share my passionate hobby with you. I hope this blog and my wilderness cooking books will offer you plenty of inspiration.
Kategoria(t): Ei kaasua, Ei kuivattamista, Haastava, Iltapala, Juhlava, Kala sellaisenaan Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Graavattu kala

  1. Petri Tontti sanoo:

    Hei!
    Nämä on todella hyvät sivut, itsekkin vaellan ja ruokatarpeina kulkee kuivattuja tuotteita + tuoretta kalaa jos kohdalle osuu.
    Mutta tämmöistäkin tietoa on ja olen itekkin siiassa tavannut. Toki kuten sanotanna esteettisen näkymän takia jää syömättä.

    Haukimadot (Triaenophorus sp.)
    Hauen heisimatoja, joiden toukkia esiintyy mm. lohikaloilla, mateilla, ahvenilla ja kiiskillä maksassa( Triaenophorus nodulosus) ja siialla, muikulla ja muillakin lohikaloilla lihaksessa selkäevän tyvellä ( Triaenophorus crassus). Loiset ovat erittäin yleisiä joidenkin järvien siikakannoissa. Vaikka ei tartukaan ihmiseen, hankaloittaa kuitenkin loisittujen kalojen käyttöä ravinnoksi lihaksistossa esiintyvien toukkien muodostaman esteettisen haitan vuoksi.
    Loistaudit – Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

    Lapamadosta näin
    ”Kalatautitutkija, eläinlääkäri Perttu Koski Eviran Oulun toimipaikasta kertoo, että riski on olemassa, jos sushin valmistuksessa käytetään raakaa madetta, haukea, ahventa tai kiiskeä.

    Suolaaminen ei poista riskiä. ”Suolaa pitäisi käyttää niin paljon, että kalat olisivat supertönkköjä. Ei sellaisia kukaan söisi.”

    Perttu Koski syö itsekin sushia, mutta käyttää ruokaan siikaa tai kirjolohta, jotka eivät toimi väli-isäntänä. ”Lapamato ei ehkä tykkää niistä, tai ne eivät uiskentele rantavesissä, joissa loiset viihtyvät.”

    t. Petri

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s